takaisin
LEHTIARVOSTELUJA ( Puunukke )
Puunukke pureutuu mielen syövereihin

"Puunukke on synkeä matka hajoavan mielen syövereihin.
Päähenkilö Henry on vatsastapuhuja, jota ahdistava menneisyys vainoaa. Kuvitelmat ja todellisuus sekoittuvat, kun Henry yrittää selvittää kuolleen vaimonsa kohtaloa. Oliko kyseessä itsemurha vai murha, kuka on todellinen syypää tragediaan?
Kristian Huitula purkaa kertomusta auki kuin taitava kokki sipulia. Tarina pitää otteessaan harvinaisen tiukasti, vaikka albumilla on mittaa lähes sata sivua.
Juoni on kuin sekoitus film noirin kaltaista rikostarinaa ja ahdistavaa sairaskertomusta.
Piirrosjälki tukee kertomuksen henkeä. Jyrkän kontrastiset mustavalkoiset ruudut muistuttavat muutaman vuoden takaisista ranskalaissuuruuksista, etenkin Didier Comes tulee mieleen. Huitula ei kuitenkaan jäljittele, enemmänkin kyse on tyylilajin valinnasta.
Kalevalassa Huitula oli kiinni kansalliseepoksen tekstissä aina runomittaa myöten. Nyt hän panee paljon enemmän painoa kuville, eikä kirjoita tarinaa puhki. Edes loppuratkaisu ei ole yksiselitteinen, vaan antaa mahdollisuuden myös lukijan omille tulkinnoille.
Puunukke on hieno kotimainen sarjakuvaromaani, joka ei tyhjene kertalukemalla."

-Juha Sihto, Aamulehti
"Kalevala-kansalliseepoksen sarjakuvaversiolla huomiota herättänyt Kristian Huitula hallitsee tyylilajin jos toisenkin. Viime vuoden lopulla hän julkaisi massiivisen, lähes 100-sivuisen sarjakuvaromaanin Puunukke. Tällä kertaa kyseessä on realistispainajaismainen matka mustasukkaisuuden, masennuksen ja murhan maailmoihin. Tyylilajissa, jossa vertailukohtana tulee hetimiten mieleen euromestari Didier Comes.
Albumin päähenkilö on nuorehko mies, joka hankkii elantonsa vatsastapuhujana. Hänen vaimonsa on vastikään kuollut traagisessa itsemurhassa, ja nyt häntä jäytää epäilys siitä, josko hän on sittenkin itse naisen kuoleman takana. Mielen pimeä puoli tiivistyy uni- ja jopa valvemaailmassa puunukkeen - hahmoon, jonka Huitula onkin saanut näyttämään irrationaalisen pelottavalta.
Tukahdutettu hulluus ja pinnan alla kupliva hermoromahdus välittyvät vaikuttavasti kuvakerronnassa, joka ilmaisee taiten tilanteiden tunelmia ja henkilöhahmojen mielialoja. Voimalliset visiot takaavat myös jännitteen, joka pysyy intensiivisenä koko tarinan mitan. Puunukkea voikin hyvällä omallatunnolla kutsua vuoden 2002 parhaaksi kotimaiseksi sarjakuva-albumiksi. "

-Toni Jerrman, Tähtivaeltaja
takaisin